Seutukaupunkiosaajat

Osaavan työvoiman saatavuus on yksi seutukaupunkien tärkeimmistä elinvoimatekijöistä. Seutukaupunkiosaajat on nimitys sille laajalle hankekokonaisuudelle, jonka avulla Suomen seutukaupungit ovat vuodesta 2019 lähtien etsineet yhdessä ratkaisuja koulutuksen, työllistymisen ja kansainvälisen rekrytoinnin haasteisiin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä Seutukaupunkiosaajat tarkoittaa, miten se on kehittynyt, keitä siihen on osallistunut ja mitä konkreettista se on seutukaupungeille tuottanut.

Mitä on Seutukaupunkiosaajat?

Seutukaupunkiosaajat ei ole yksittäinen organisaatio tai yhtiö, vaan yhteisnimitys usealle peräkkäiselle ja rinnakkaiselle hankkeelle, joilla seutukaupungit ja niiden kumppanit ovat kehittäneet osaavan työvoiman saatavuutta. Toiminnan taustalla on seutukaupunkiverkosto, johon kuuluu tätä nykyä lähes 60 kaupunkia ympäri Suomea. Verkoston perustehtävä on seutukaupunkien ennakoiva edunvalvonta, ja sen ydintä ovat kuukausittaiset kaupunginjohtajatapaamiset. Seutukaupunkiverkoston toimintaa koordinoi Kuntaliitto, ja hankkeiden yhteinen tiedotuskanava on verkkosivusto seutukaupunkiosaajat.fi.

Käytännössä Seutukaupunkiosaajat-nimen alle on koottu useita erillisiä, valtion rahoittamia verkostohankkeita, joissa kaupungit, koulutuksenjärjestäjät, yrityspalveluorganisaatiot ja muut kumppanit ovat yhdessä kehittäneet malleja koulutukseen, työllistymiseen ja kansainväliseen osaajien hankintaan.

Taustaa: miksi Seutukaupunkiosaajat syntyi

Seutukaupungit ovat oman seutunsa ja talousalueensa keskuksia, jotka eivät kuitenkaan ole maakuntakeskuksia. Ne muodostavat maakuntakeskusten ulkopuolisen Suomen kuntarakenteen selkärangan, ja niissä toimii merkittävä osa maan teollisuudesta ja vientiyrityksistä. Samalla korkea-asteen koulutus ja väestö ovat keskittyneet voimakkaasti suurempiin kaupunkeihin, mikä on vaikeuttanut osaavan työvoiman saamista seutukaupunkien yrityksiin.

Haasteena ei ole vain työntekijöiden löytäminen vaan myös koulutustarjonnan sovittaminen paikallisten yritysten tarpeisiin, työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaanto sekä kansainvälisten osaajien houkutteleminen ja pitäminen alueella. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi seutukaupungit hakivat yhteistä, valtakunnallista hankerahoitusta, joka tunnistettiin tarpeelliseksi jo vuoden 2018 seutukaupunkiohjelmassa.

2019–2021: ensimmäinen hankekokonaisuus

Vuosina 2019–2021 toteutettiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistävä hankekokonaisuus, joka koostui neljästä verkostohankkeesta ja niitä tukevasta kevyestä koordinaatiohankkeesta. Rahoitus, yhteensä kolme miljoonaa euroa, osoitettiin valtion vuoden 2019 talousarviosta työ- ja elinkeinoministeriön kautta, ja mukana olevat kaupungit osallistuivat lisäksi omarahoitusosuudella. Kunkin verkostohankkeen mukana oli kymmenestä yli kolmeenkymmeneen seutukaupunkia.

Ensimmäisen kauden neljä teemaa olivat:

• joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa;
• työllistymisen tukeminen julkisten palveluntarjoajien ja yritysten yhteistyöllä;
• kansainvälisyyden hyödyntäminen ulkomaisen työvoiman saatavuudessa;
• seutukaupunkien yritysverkostot.

2022–2023: työn jatkaminen ja uudet avaukset

Vuoden 2021 rahoitushaussa tavoitteena oli jatkaa edellisellä kaudella aloitettua työtä, täydentää siinä havaittuja aukkokohtia ja tuoda mukaan uutta lisäarvoa. Rahoitusta oli valtion vuoden 2020 talousarviossa varattu yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, ja hankkeiden tuli olla valmiita vuoden 2023 loppuun mennessä. Rahoitusta saivat kolme kokonaisuutta:

• SeutukaupunkiREKRY (alun perin SEUTUKAUPUNKIrekry) – kansainvälisten rekrytointien tukeminen ja yritysten rekrytointivalmiuksien kehittäminen;
• Ketterää osaamista;
• seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuuden koordinaatiohanke.

Kaikki kolme hanketta päättyivät lokakuun alussa 2023, minkä jälkeen seutukaupunkiosaajat.fi-sivustolla julkaistiin hanketoimijoille tehdyn kyselyn tulokset hankkeiden vaikutuksista ja jatkokehitystarpeista.

Seutukaupunkiosaajien päätavoitteet

Kaikkia Seutukaupunkiosaajat-hankkeita on yhdistänyt pyrkimys:

• varmistaa seutukaupunkien yrityksille osaavan työvoiman saatavuus;
• kehittää seutukaupunkien asukkaiden ja opiskelijoiden ammatillista osaamista;
• tuoda koulutustarjonta lähemmäs paikallisten työnantajien todellisia tarpeita;
• edistää kansainvälisten osaajien rekrytointia seutukaupunkeihin;
• nopeuttaa ja parantaa työnhakijoiden ja työnantajien kohtaantoa;
• vahvistaa seutukaupunkien veto- ja pitovoimaa asuin- ja työpaikkoina.

Ketkä olivat mukana Seutukaupunkiosaajissa?

Hankkeiden toteuttajina ja kumppaneina on ollut laaja joukko toimijoita: kaupunkien elinkeino- ja kehitysyhtiöitä, koulutuskuntayhtymiä ja ammattikorkeakouluja, seudullisia yrityspalveluorganisaatioita, ELY-keskuksia sekä ministeriöitä, erityisesti työ- ja elinkeinoministeriötä ja opetus- ja kulttuuriministeriötä. Koko toimintaa koordinoi Kuntaliitto.

On tärkeää huomata, ettei mukana olevien seutukaupunkien joukko ole ollut sama kaikissa osahankkeissa. Esimerkiksi 2019–2021 kaudella Joustavat koulutusmallit -hankkeessa oli mukana noin 30 seutukaupunkia, Työllistymisen tukeminen -hankkeessa kahdeksan, Kansainvälisyyden hyödyntäminen -hankkeessa 18 ja Yritysverkostot-hankkeessa 33 seutukaupunkia. SeutukaupunkiREKRY-hankkeessa 2022–2023 oli puolestaan mukana 26 seutukaupunkia kahdeksan eri ELY-keskuksen alueelta.

Työn päälinjat

Ammatillinen koulutus ja osaamisen kehittäminen

Hankkeissa on kehitetty joustavia, alueellisesti räätälöitäviä koulutusmalleja, joiden avulla toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta on saatu suoritettavaksi entistä paremmin myös seutukaupungeista käsin. Keskeinen työkalu tähän on ollut Monikampus Finland -alustamalli, jossa kukin seutukaupunki on voinut poimia itselleen sopivimmat toimintatavat ja kehittää niitä edelleen.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Hankkeissa on rakennettu malleja, joissa yritykset pääsevät vaikuttamaan koulutuksen sisältöön ja opiskelijat tutustuvat mahdollisiin työnantajiin jo opintojen aikana. Esimerkiksi Loimaalla ja Uudessakaupungissa kehitettiin opiskelijoiden yritysvierailukäytäntöjä, ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita on tutustutettu Ikaalisten ja Parkanon seudun yrityksiin osana maakuntakorkeakouluyhteistyötä.

Työllistyminen

Osa hankkeista on keskittynyt siihen, että työnhakijat ja työnantajat löytävät toisensa nopeammin. Käytännön esimerkkinä alueasiantuntijat ovat toimineet linkkinä irtisanottujen ja uutta työvoimaa tarvitsevien yritysten välillä, mikä on parhaimmillaan johtanut esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen käynnistymiseen.

Kansainvälinen rekrytointi

Kansainvälisen työvoiman hankinta on ollut yksi Seutukaupunkiosaajien näkyvimmistä teemoista. Sitä on toteutettu sekä yksittäisissä maapiloteissa että pysyvämpien tukirakenteiden, kuten kansainvälisten rekrytointien neuvontapalveluiden, kautta.

Osaajien pysyminen seutukaupungeissa

Rekrytoinnin lisäksi hankkeissa on tunnistettu, ettei pelkkä työntekijän löytäminen riitä: myös kotoutuminen, perheenjäsenten työllistyminen, kieli- ja kulttuurikoulutus sekä kaupungin yleinen vetovoima vaikuttavat siihen, jääkö uusi osaaja alueelle pidemmäksi aikaa.

SeutukaupunkiREKRY-hanke

SeutukaupunkiREKRY (vuosina 2022–2023) oli yksi Seutukaupunkiosaajien keskeisistä hankkeista, ja se keskittyi nimenomaan kansainvälisten rekrytointien tukemiseen. Hanketta hallinnoi Yrityssalo Oy, ja siinä oli mukana 26 seutukaupunkia kahdeksalta ELY-keskusalueelta (muun muassa Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo). Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,4 miljoonaa euroa, josta julkista rahoitusta oli noin 842 000 euroa ja kuntien omarahoitusta noin 562 000 euroa; rahoittajaviranomaisena toimi Etelä-Pohjanmaan liitto.

Hankkeen tavoitteena oli, että seutukaupunkien yritykset osaisivat entistä paremmin sekä rekrytoida että vastaanottaa kansainvälistä työvoimaa, ja että alueiden vastaanotto- ja kotoutumispalvelut olisivat helposti saavutettavissa työperäisille maahanmuuttajille.

Kansainvälinen rekrytointi käytännössä

Hankkeessa yrityksiä opastettiin kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyvissä käytännön asioissa, kehitettiin yhteisiä rekrytointipilotteja ja rekrytointikampanjoita valituille kohdealueille sekä vahvistettiin yritysten työnantajakuvaa ja some-osaamista. Työyhteisöjen valmiuksia ottaa vastaan kansainvälisiä työntekijöitä kehitettiin muun muassa kulttuurivalmennuspiloteilla ja kouluttamalla henkilöstöstä tutoreita uusien tulijoiden tueksi.

Intia-pilotti

Yksi hankkeen näkyvimmistä avauksista oli Intia-pilotti, jossa haettiin osaavaa työvoimaa Intiasta seutukaupunkien yritysten tarpeisiin. Pilotin toteutuksesta vastasivat erityisesti Savonlinnan Hankekehitys yhdessä Varkauden Navitas Kehitys Oy:n kanssa. Osana samaa kokonaisuutta kehitettiin Live & Learn -toimintamalli, joka tukee kansainvälisten opiskelijoiden opintoja ja kotoutumista alueelle.

Vastaavaa kansainvälistä pilotointia oli tehty jo edellisellä hankekaudella 2019–2021, jolloin Savonlinna ja Varkaus toteuttivat Venäjä-pilotin viitoittamaan rekrytointipolkua Venäjältä Suomeen; molempien pilottien taustalla on ollut samankaltainen havainto seutukaupunkien teollisuuden ja yritysten työvoimapulasta.

Kansainväliset rekrytointitapahtumat

Osana kansainvälistä rekrytointia seutukaupungit ja niiden yritykset ovat myös osallistuneet yhdessä kansainvälisille rekrytointimessuille ja -tapahtumiin, joissa alueita ja avoimia työpaikkoja on esitelty potentiaalisille ulkomaisille osaajille. Tällaisen yhteisen näkyvyyden tavoitteena on ollut rakentaa seutukaupungeista houkuttelevaa kuvaa työ- ja asuinpaikkana myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Ketterää osaamista

Ketterää osaamista oli SeutukaupunkiREKRYn rinnalla toteutettu hanke, jonka päätoteuttajana toimi Koulutuskuntayhtymä Brahe ja jossa oli mukana seitsemän osatoteuttajaa ja viisi verkostokumppania. Hankkeen rahoitus oli noin 507 000 euroa (60 prosentin rahoitusosuus), ja se oli osa samaa noin 2,3 miljoonan euron yhteisrahoituskokonaisuutta kuin SeutukaupunkiREKRY.

Hanke vastasi seutukaupunkien osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden haasteisiin erityisesti koulutuksen kautta: se edisti mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta seutukaupungeista käsin, kehitti Monikampus-toimintamalleja kunkin osatoteuttajan tarpeisiin ja etsi toimintamalleja yritysten tulevien osaamistarpeiden ennakoimiseksi. Kesäkuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä hankkeessa työstettiin yhdessä Vision Factoryn asiantuntijoiden kanssa myös Suomen seutukaupunkien yhteinen korkeakouluvisio ja -strategia; kahdeksan seutukaupunkialueen työpajoihin osallistui yhteensä 127 toimijaa.

Esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista

1. International House Rauma. Raumalla tunnistettiin jo vuoden 2021 lopulla tarve yhden luukun palvelulle, joka tukisi työperäistä maahanmuuttoa, kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä sekä alueen veto- ja pitovoimaa. Kun seutukaupunkihanke käynnistyi alkuvuodesta 2022, ideaa lähdettiin toteuttamaan laajassa yhteistyössä muun muassa Rauman kauppakamarin, TE-toimiston, EURESin, oppilaitosten ja alueen yritysten kanssa. Tuloksena syntyi International House Rauma -palvelupiste, joka neuvoo sekä alueelle muuttavia kansainvälisiä asukkaita että kansainvälistä työvoimaa rekrytoivia yrityksiä.
2. Monikampus Finland. Ketterää osaamista -hankkeessa syntyi Monikampus Finland -verkkosivusto ja -toimintamalli, jonka avulla seutukaupungit ovat voineet toteuttaa palvelumuotoilun keinoin omia osaamispilottejaan. Esimerkkejä ovat Sastamalan yksilöllinen metallialan koulutuspolku, Huittisten etätyöpistekokeilu, Iisalmen LinkedIn-osaamisen vahvistaminen sekä Loimaan ja Uudenkaupungin opiskelijavierailukäytännöt.
3. Live & Learn. SeutukaupunkiREKRY-hankkeessa kehitetty toimintamalli tukee kansainvälisten opiskelijoiden opintoja ja kotoutumista, ja se kytkeytyy suoraan Intia-pilotin kautta rekrytoitujen osaajien vastaanottoon.
4. Opiskelijavierailut yrityksiin. Useissa hankkeissa on kehitetty käytäntöjä, joilla toisen asteen, lukion ja korkeakoulujen opiskelijat tutustuvat konkreettisesti oman alueensa yrityksiin – tavoitteena kasvattaa nuorten tietoisuutta paikallisista työllistymismahdollisuuksista.
5. Kansainväliset rekrytointipilotit. Venäjä-pilotti (2019–2021, Savonlinna ja Varkaus) sekä Intia-pilotti (2022–2023, SeutukaupunkiREKRY) ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten seutukaupungit ovat yhdessä lähteneet hakemaan osaajia kansainvälisiltä työmarkkinoilta.
6. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyömallit. Joustavat koulutusmallit -hankkeessa kehitetty Monikampus Finland -alustamalli on esimerkki siitä, miten yritykset, yrityspalvelutoimijat, työvoimaviranomaiset ja koulutuksenjärjestäjät on saatu saman pöydän ääreen.

Seutukaupunkiosaajiin osallistuneet seutukaupungit

Seutukaupungilla tarkoitetaan kaupunkia, joka on oman seutunsa ja talousalueensa luontainen keskus, mutta joka ei ole maakuntakeskus. Seutukaupunkiverkostoon kuuluu tätä nykyä lähes 60 kaupunkia, ja niissä asuu yhteensä lähes miljoona suomalaista ja toimii kymmeniä tuhansia yrityksiä. Seutukaupunkiosaajat-hankkeiden osallistujakunta on vaihdellut hankkeittain; alla muutamia esimerkkejä.

Rahoitus

Seutukaupunkiosaajien rahoitus on tullut pääosin valtiolta kahdessa isossa erässä. Ensimmäisellä kaudella, 2019–2021, hankkeisiin suunnattiin yhteensä kolme miljoonaa euroa valtion vuoden 2019 talousarviosta. Toisella kaudella, 2022–2023, rahoitusta oli valtion vuoden 2020 talousarviossa varattu 1,5 miljoonaa euroa, joka jaettiin kolmen hankkeen – SeutukaupunkiREKRYn, Ketterää osaamista -hankkeen ja koordinaatiohankkeen – kesken. Molemmilla kausilla osallistuvat kaupungit sitoutuivat lisäksi omarahoitusosuuteen, joka oli tyypillisesti vähintään 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Esimerkiksi SeutukaupunkiREKRYn 1,4 miljoonan euron kokonaisbudjetista noin 60 prosenttia oli julkista rahoitusta ja loput kuntien omarahoitusta; rahoittajaviranomaisena toimi Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tulokset

Seutukaupunkiosaajien piirissä on syntynyt useita malleja ja käytäntöjä, jotka ovat jääneet elämään yksittäisten hankkeiden päättymisen jälkeenkin:

• Monikampus Finland -toimintamalli ja verkkosivusto koulutuksen ja yritysyhteistyön kehittämiseen;
• seutukaupunkien yhteinen korkeakouluvisio ja -strategia;
• International House Rauma -palvelupiste kansainvälisille asukkaille ja yrityksille;
• Live & Learn -toimintamalli kansainvälisten opiskelijoiden tueksi;
• Intia- ja Venäjä-pilottien kautta syntynyt osaaminen ja kontaktiverkosto kansainvälisessä rekrytoinnissa;
• Alihankinta.info-verkostotyökalu yritysten välisen yhteistyön tueksi;
• aiemman kauden Pieni kaupungistuminen -selvitys, joka toi esiin seutukaupunkien sisäisen muuttoliikkeen ja keskustaajamien kasvun;
• Omat Hoodit -kampanja ja kasiluokkalaisille tehty kysely, jonka mukaan noin 70 prosenttia seutukaupunkien nuorista tuntee ylpeyttä kotikaupungistaan.

Kansainvälisten osaajien merkitys seutukaupungeille

Kansainvälisestä rekrytoinnista on tullut yksi Seutukaupunkiosaajien kantavista teemoista, koska moni seutukaupunki kärsii samanaikaisesti väestön vähenemisestä, ikääntymisestä ja tietyillä toimialoilla, erityisesti teollisuudessa, jatkuvasta osaajapulasta. Samaan aikaan nuorten kiinnostus esimerkiksi teollisuustyöhön on kyselyjen mukaan ollut yllättävän vähäistä, mikä lisää tarvetta hakea osaajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja heidän pitämisensä seutukaupungeissa on siksi nähty yhtenä keinona turvata paikallisten yritysten kilpailukyky ja seutukaupunkien elinvoima myös pitkällä aikavälillä.

Mitä jäi jäljelle hankkeiden päättymisen jälkeen?

SeutukaupunkiREKRY, Ketterää osaamista ja koordinaatiohanke päättyivät virallisesti 1.10.2023. Hankkeiden päättyessä tuloksia ja jatkokehitystarpeita koottiin hanketoimijoille suunnatulla kyselyllä, jonka tulokset julkaistiin seutukaupunkiosaajat.fi-sivustolla. Monet hankkeissa syntyneet mallit – kuten Monikampus Finland, International House Rauma ja Live & Learn – jäivät käyttöön varsinaisen hankerahoituksen päättymisen jälkeenkin, ja niitä on voitu hyödyntää myös muissa seutukaupungeissa kuin niissä, joissa malli alun perin kehitettiin. Työ jatkuu osana laajempaa seutukaupunkiverkoston toimintaa ja seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa.

Yhteenveto

Seutukaupunkiosaajat kokoaa yhteen vuodesta 2019 lähtien toteutetut seutukaupunkien yhteiset hankkeet, joiden tavoitteena on ollut turvata osaavan työvoiman saatavuus maakuntakeskusten ulkopuolisissa kaupungeissa. Kahden hankekauden aikana seutukaupungit, koulutusorganisaatiot ja yritykset ovat yhdessä kehittäneet joustavia koulutusmalleja, tiivistäneet oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä, nopeuttaneet työllistymistä, rakentaneet kansainvälisen rekrytoinnin tukipalveluita ja etsineet keinoja pitää sekä kotimaiset että ulkomaiset osaajat seutukaupungeissa. Vaikka yksittäiset hankkeet ovat päättyneet, niiden aikana syntyneet toimintamallit jatkavat elämäänsä osana seutukaupunkien arkea ja tukevat edelleen seutukaupunkien pyrkimystä pysyä kilpailukykyisinä työ- ja asuinpaikkoina.