Nylon Beat

Nylon Beat on aikoinaan suosittu suomalainen pop-duo, josta tuli 90-luvulla paikallisen popkulttuurin symboli. Kyseessä ei ole pelkkä tyttöbändi, vaan televisio-ohjelmasta kasvanut projekti, joka muutamassa vuodessa nousi yhdeksi Suomen tunnetuimmista pop-yhtyeistä.

Heidän esittämänsä musiikki edustaa juuri sitä 90-luvun lopun suomalaista poppia, joka sisältää yksinkertaisia mutta tarttuvia melodioita, hieman tanssittavaa draivia sekä sanoituksia, jotka jäävät helposti mieleen jopa vuosien jälkeen. Tässä artikkelissa tarkastelemme artistien matkaa menestykseen.

Nylon Beatin historia

Nylon Beatin historia alkoi vuonna 1995, kun Erin Koivisto ja Jonna Kosonen pääsivät MTV3:n Kiitorata-televisio-ohjelmaan. He eivät olleet tuottajien kokoama yhtye – päinvastoin, duo muodostui ohjelman yllättäen suosiota saavuttaneista osallistujista.

Menestys tuli heille lähes välittömästi: artistien debyyttialbumi julkaistiin vuonna 1996 ja siitä tuli nopeasti suosittu. Nylon Beatin ura kehittyi vauhdikkaasti – hittejä julkaistiin yksi toisensa jälkeen, muusikot esiintyivät säännöllisesti radiossa ja televisiossa, ja heidän kappaleensa nousivat jatkuvasti listoille.

Nylon Beatin suosion huippu oli 90-luvun lopulla. Kappale ”Viimeinen” nousi ykköseksi Suomessa. Vuonna 1999 julkaistu albumi ”Valehtelija” vakiinnutti yhtyeen aseman maan tärkeimpänä pop-yhtyeenä. Heitä alettiin pitää jo ei enää ”tyttöbändinä”, vaan täysimittaisena pop-yhtyeenä, joka osasi esiintyä yleisölle livenä.

On huomionarvoista, että aluksi Nylon Beatin esiintymiset perustuivat taustanauhoihin. Myöhemmin he alkoivat esiintyä livenä, mikä vahvisti huomattavasti heidän asemaansa musiikkikriitikoiden keskuudessa. Nylon Beatin kappaleiden kertosäkeet jäävät mieleen heti ensikuulemalta, heidän singlensä sopivat täydellisesti radioformaattiin, ja monia yhtyeen kappaleita soitetaan edelleen retro-ohjelmissa.

Vuonna 1996 Nylon Beat julkaisi kappaleen ”Rakastuin mä looseriin” (englanninkielinen versio oli ”Like a Fool”), joka oli tyypillisen 90-luvun lopun suomalaisen popin henkeä ja jonka tuotti Risto Asikainen. Kappale levisi yllättäen kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Korealainen yhtye S.E.S otti sen pohjaksi ja julkaisi kappaleen ”Dreams Come True” vuonna 1998. Kyseessä ei ole pelkkä samankaltainen kappale, vaan virallisesti uusittu versio suomalaisesta alkuperäiskappaleesta.

Nylon Beat lopetti virallisesti aktiivisen toimintansa vuonna 2003, mutta palasi lavalle useita kertoja – vuosina 2007, 2018 ja 2020. Vuonna 2006 Nylon Beat juhlii debyyttialbuminsa 30-vuotisjuhlaa ja järjestää tämän kunniaksi neljä suurta TYTÖT HALUAA -konserttia Helsingin Jäähallissa syksyllä. Yhtyeen esiintymiset on suunniteltu pidettäväksi 30. syyskuuta sekä 1., 2. ja 3. lokakuuta.

Palkinnot ja ehdokkuudet

Nylon Beatilla on tilillään useita arvostettuja musiikkipalkintoja. Yksi merkittävimmistä saatiin vuonna 1999, nimittäin Emma-gaalassa. Yhtye voitti ”Vuoden bändi” -kategorian.

Yhtyeellä on tilillään 8 kulta- ja 7 platinalevyä. Heidän albuminsa myytiin valtavina painoksina.

Nylon Beatin jäsenet

Nylon Beatin jäsenet Erin Koivisto ja Jonna Kosonen ovat suunnilleen samanikäisiä. Heistä tuli nopeasti yksi 90-luvun lopun tunnetuimmista suomalaisista pop-yhtyeistä. Heidän tuotantonsa perustui yksinkertaisiin melodioihin, radiohitteihin ja ”televisiomaisiin” esitystapoihin.

Jonna Kosonen

Jonna Kosonen (nykyisin Jonna Geagea) syntyi 3. huhtikuuta 1977 Suomessa. Hän nousi kuuluisuuteen osallistuttuaan Kiitorata-yhtyeeseen ja perusti yhdessä Erin Koiviston kanssa Nylon Beat -yhtyeen.

Yhtyeessä Jonna vastasi laulusta ja lavakarismaattisuudesta – hänet erotti muista itsevarma esiintymistyyli, joka kontrastoi hyvin Erinin äänen kanssa. Duon hajoamisen jälkeen hän jatkoi musiikkiuraansa nimellä Jonna Geagea, osallistui erilaisiin musiikkiprojekteihin ja esiintyi toisinaan televisiossa artistina ja laulajana.

Erin Koivisto

Erin Koivisto (Erin Anttila) syntyi 2. heinäkuuta 1977 Helsingissä. Hän vietti osan lapsuudestaan Irlannissa, mutta palasi myöhemmin Suomeen, jossa aloitti musiikkiuransa.

Nylon Beatissa Erin oli duon pehmeämmän ja melodisemman puolen ääni. Hänen tyylinsä on laulavampi pop-linja, joka teki monista yhtyeen hiteistä tunnistettavia radiossa. Nylon Beatin hajoamisen jälkeen hän aloitti soolouran nimellä Erin ja siirtyi folkimpaan ja omaperäisempään soundiin, joka poikkesi huomattavasti 90-luvun pop-formaatista.

Nylon Beat - Konsertit ja festivaalit

Nylon Beat esiintyi yhtä varmoin ottein sekä 90-luvun televisiolavoilla että suurilla festivaaleilla. Yhtye on osallistunut myös nykyisiin ”nostalgia”-kiertueisiin. Heidän keikkansa olivat sekoitus pop-energiaa, tuttuja hittejä ja juuri sitä 90-luvun lopun tunnelmaa, joka muistetaan erinomaisesti vielä tänäkin päivänä.

Nylon Beat on vuosien varrella esiintynyt suurilla festivaaleilla. Yksi niistä on Ruisrock – yksi Suomen tärkeimmistä musiikkitapahtumista. Yhtyeen esiintyminen tässä tapahtumassa koettiin yleisön keskuudessa ”90-luvun aikakauden paluuna”. Duetto mainittiin festivaaliohjelmassa osana suomalaista popin nostalgista aaltoa, joka palaa suurille lavoille pitkän tauon jälkeen.

Myös Ilosaarirockissa Nylon Beatilla on erityisasema, ja duon esiintyminen tällä tapahtumalla koetaan kauan odotettuna tapahtumana. Heidän osallistumisensa tähän festivaaliin kertoo siitä, että yhtye on osa suomalaista pop-historiaa. Artistit esittävät kappaleita, jotka ovat tuttuja eri sukupolville.

Blockfest on aivan eri juttu. Tällä musiikkitapahtumalla hiphop ja pop-nostalgia kohtaavat hyvin luonnollisesti. Nylon Beat esitti tunnetuimpia kappaleitaan, jotka ovat tuttuja myös nuoremmalle yleisölle.

Nylon Beat sopii täydellisesti myös toisen festivaalin, Suomipop Festivaalin, formaattiin. Tapahtuma yhdistää suomalaista pop-klassikkoa ja eri aikakausien radiohittejä. Yhtyettä ei pidetä ”menneisyyden bändinä”, vaan osana yhteistä suomalaista pop-perintöä, jota kuullaan yhä radioaalloilla. Nylon Beat esiintyy Oulussa tänä kesänä. Festivaali järjestetään Kuusisaaressa, Oulussa, 9.–11. heinäkuuta 2026.

Tangomarkkinat on puolestaan perinteisempi ja tyylilajiltaan tiukempi festivaali, mutta Nylon Beat on esiintynyt sielläkin toisinaan. Heidän osallistumisensa tähän tapahtumaan tuntuu kahden maailman kohtaamiselta: tangoklassikoiden ja 90-luvun suomalaisen popin.

Aiemmin Nylon Beatia on voinut nähdä suurissa konserttisaleissa ja areenoilla ympäri maata. Yksi esimerkki tästä on Tampere-talo. Nylon Beat on useita kertoja ollut mukana suurissa nostalgisissa konserteissa ja kokoontumisshow'ssa muiden suomalaisten artistien kanssa.

Yhtyeen esiintyminen Helsingin Jäähallissa osoittaa selvästi, että se on jo kauan sitten ylittänyt ”retroduon” rajat ja toimii täysimittaisena stadionyhtyeenä. Yhtye on esiintynyt myös Olympiastadionilla osana kokoontumiskonsertteja, festivaaleja ja erityisiä juhlakonsertteja.

Albumit ja suosikkikappaleet

Nylon Beat nousi kuuluisuuteen debyyttialbuminsa ”Nylon Beat” julkaisun jälkeen vuonna 1996, ja sen myöhemmät julkaisut vakiinnuttivat yhtyeen aseman 90-luvun lopun tärkeimpänä suomalaisena pop-duona. Yhtyeen tärkeimmät albumit:

1. ”Nylon Beat” (1996)
2. ”Uusi Nylon” (1997)
3. ”Valehtelija” (1999)
4. ”12 apinaa” (2000)
5. ”Last in Line” (2001)

Tunnetuimmat kappaleet:

1. ”Rakastuin mä looseriin”
2. ”Viimeinen”
3. ”Seksi vie ja taksi tuo”
4. ”Syytön”
5. «Teflonlove»
6. «Anna mulle»

Nylon Beat -fanituotteet

Nylon Beatin fanikulttuuri yhdistyy 90-lukuun. Siinä ei ole nykyajan fanituotebuumia, mutta se omaa kuitenkin tuon aikakauden tyypillisen estetiikan. Yhtyeen suosion huipulla faneille oli saatavilla:

• julisteita;
• aikakauslehtien kansia;
• kasetteja ja rajoitettuja painoksia sisältäviä CD-levyjä;
• faniklubin uutiskirjeitä.

Myöhempinä vuosina, paluun myötä, markkinoille ilmestyi nykyaikaista fanituotantoa:

• kiertueen logolla varustettuja T-paitoja;
• 90-luvun tyylistä retro-designia;
• juhlakonsertteja varten valmistettuja rajoitettuja tuotteita.

Vaikka bändi on lopettanut aktiivisen toimintansa, se pyrkii pitämään yhteyden faneihinsa. Sen kappaleita kuullaan edelleen ympäri Suomea.

Deezer

Apple Music

Spotify

Instagram

Facebook

YouTube