IOM UN Migration

IOM (The International Organization for Migration, iom.ge) tai MOM – Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö. Perustettu joulukuussa 1951. Tavoitteena on järjestää Länsi-Euroopan maiden väestönsiirrot, jotka tulivat välttämättömiksi toisen maailmansodan seurauksena.

Alun perin IOM oli hallitustenvälinen komitea (johon kuuluivat vain Länsi-Euroopan maat), mutta vuonna 1989 organisaatiolle myönnettiin kansainvälisen elimen asema, joka ratkaisee muuttoliikettä koskevia kysymyksiä ja ongelmia.

IOM:n rakenne

IOM:n pääkonttori sijaitsee Genevessä (Sveitsi), ja vuoteen 1961 asti se sijaitsi Brysselissä (Belgia).

IOM:n rakenne on seuraava:

1. Neuvosto (ylin elin). Istunnot pidetään vuosittain. Niissä keskustellaan vuosibudjetista ja hyväksytään pääohjelmat. IOM:n jäsenvaltiot maksavat pakollisia maksuja organisaation budjettiin, yksityishenkilöt ja kansalaisjärjestöt tekevät vapaaehtoisia lahjoituksia.
2. Pysyvä ohjelma- ja rahoituskomitea. Ratkaisee ohjelma- ja hankkeiden kehittämiseen sekä transaktioihin liittyvät kysymykset.
3. Työryhmät. Tarpeen muuttuvan tilanteen seuraamiseksi valtiossa ja maailmassa.
4. Tietokonsultointi. Asiantuntijat laativat materiaalia, joka on kaikkien maahanmuuttajien saatavilla.
5. Toimeenpaneva komitea. Käsittelee valtioiden sisä- ja ulkopolitiikan ongelmia sekä IOM:n toimintaa ja hallintoa.

Neuvoston johtajana toimi pitkään William Lacy Swing, ja vuodesta 2018 lähtien tehtävää on hoitanut Vitorino Antonino.

Tänään järjestöön kuuluu:

• 132 valtiota, jotka antavat mahdollisimman paljon apua kansalaisten siirtymiseen liittyvissä kysymyksissä;
• 17 tarkkailijamaata, jotka valvovat maahanmuuttovaihtoehtojen laillisuutta;
• 400 sisäistä osastoa ympäri maailmaa.

Venäjä liittyi IOM:iin tarkkailijavaltiona toukokuussa 1992. Ukraina on ollut järjestön jäsen vuodesta 2002.

IOM:n tehtävät

IOM:n elinten koordinoidun työn ansiosta seuraavat tehtävät voidaan ratkaista ja valvoa:

1. Humanitaarinen muuttoliike: avustaminen pakolaisten, palautettavien henkilöiden, rotuväkivallan ja muiden konfliktien uhrien turvallisessa uudelleensijoittamisessa. Tähän sisältyy myös avustaminen perheiden yhdistämisessä.
2. Kansallinen kehitys: työvoiman ja osaavan työvoiman houkutteleminen maihin. Huomioon otetaan yhden valtion ensisijaiset kehityssuunnat ja sen väestön tarpeet.
3. Tekninen yhteistyö. Laadukkaiden maahanmuutto-ohjelmien kehittäminen: konsultointi, henkilöstön koulutus ja valmennus, teknisten laitteiden asennus, reaaliaikainen tuki muuttuvan tilanteen mukaan yksittäisessä valtiossa ja maailmassa.
4. Ihmiskaupan torjunta: kansalaisten tiedottaminen ongelmasta, uhrien auttaminen, asunnon ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen heille.

Tutkimus ja analyysi ovat toinen tärkeä IOM:n tehtävä. Jatkuvasti saapuvia tietoja muuttoliikettä koskevien lakien muutoksista on käsiteltävä. Järjestetään kansainvälisiä ja alueellisia seminaareja ja konferensseja, joissa keskustellaan muuttoliikkeen syistä ja seurauksista sekä maahanmuuttajien tarpeista. Tunnetuimmat foorumit:

• IDM (kansainvälinen vuoropuhelu maahanmuuttokysymyksistä);
• RCPs (alueelliset maahanmuuttoa koskevat neuvoa-antavat prosessit);
• GFMD (maailmanlaajuinen foorumi maahanmuutosta ja kehityksestä).

Asetettujen tavoitteiden mukaisesti IOM toteuttaa samanaikaisesti yli 1 500 hanketta.