Suomi

Suomi on tunnettu puhtaasta ja terveellisestä vesijohtovedestä, joka on korkealaatuista, sekä kahvista, joka on jokaisen kodin ykkösjuoma ja jota juodaan koko päivän ajan. Täällä elää myös jäniksiä ja jopa peuroja, joita voi tavata kävellessään kaupungilla. Kalastukseen tarvitaan erityislupa.

Tuhatjärven maa tai Sininen Suomi on paikka, jossa mukavuus ja elämänlaatu ovat saavuttaneet absoluuttisen tason. Täällä ihmiset elävät kiireettömästi ja rauhassa.

Afrikan, Arabian ja Turkin lomakohteiden melun jälkeen Suomi tuntuu niin hiljaiselta ja itsensä kanssa tyytyväiseltä, kuin joku olisi sammuttanut äänen ja kaikki ympärillä tapahtuisi hidastetussa tahdissa. Kaikki, jotka tulevat tänne ensimmäistä kertaa, saavat tämän melko harhaanjohtavan vaikutelman. Jonkin ajan kuluttua tämä pieni skandinaavinen maa paljastaa yllättäviä puolia. Se koskettaa myös sielua ystävällisyydellään ja vieraanvaraisuudellaan.

Yleistä

Matka Suomeen on erinomainen vaihtoehto niille, jotka eivät pidä meluisista, tungosta ja kuumista lomakohteista Egyptissä, Turkissa tai Marokossa. Ihmiset tulevat tänne rentoutumaan ja nauttimaan karun skandinaavisen luonnon kauneudesta, kalastamaan ja metsästämään sydämensä kyllyydestä, parantautumaan mineraalilähteillä tai kävelemään Suomen kaupunkien puhtailla ja kapeilla kaduilla.

Jopa opastettujen kierrosten ystävät löytävät varmasti jotain mieleistään. Suomen loistava historia heijastuu monissa arkkitehtonisissa monumenteissa, joita suomalaiset arvostavat.

Historiallinen tausta

Suomi ei ole aina ollut itsenäinen maa. Se oli vuosisatojen ajan osa Ruotsia, ja 1800-luvun alusta vuoteen 1917 se kuului Venäjän keisarikuntaan Suomen suuriruhtinaskuntana.

Ruotsin vallan aikana suomen rinnalle syntyi toinen virallinen kieli, ruotsi.

Sen kehitys alkoi Venäjän keisari Aleksanteri II:n hallituskaudella. Sadan vuoden ruotsalaisvallan aikana se sai lopulta virallisen aseman. Myös kansallinen kulttuurikehitys sai vauhtia. Suomalaiset joutuivat kuitenkin puhumaan myös venäjää. Ja tämä väkivaltainen venäläistämispolitiikka sai vapaudenhaluiset ihmiset etsimään keinoja itsenäisyyden saavuttamiseksi.

Sitten tuli kohtalokas vuosi 1917, jolloin koko Venäjän keisarikunta romahti. Entinen Suomen suuriruhtinaskunta sai itsenäisyytensä ja alkoi rakentaa omaa maataan.

Neuvostoliitto ei ollut halukas tukemaan vastaperustettua valtiota. Niinpä vuosina 1918 ja 1921 se yritti palauttaa kapinalliset suomalaiset takaisin alueelleen kahdella osittain onnistuneella sotaretkellä – ensimmäisellä ja toisella suomalais-venäläisellä sodalla. Ensimmäisessä sodassa Neuvostoliitto menetti osan arktisesta alueesta, Barentsinmeren saaret ja pääsyn kansainvälisille vesille.

Suomessa vuosi 1918 oli erittäin traaginen. Maa vajosi 108 päivää kestäneeseen sisällissotaan, jonka seurauksena 35 000 ihmistä menetti henkensä.

Kolme vuotta myöhemmin Suomi yritti vallata Karjalan takaisin Venäjän SFSR:ltä. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui, Suomen armeija kärsi murskaavan tappion ja Karjala pysyi osana Venäjää. Sen jälkeen Suomen pohjoisosa siirtyi Suomen hallintaan ja on pysynyt osana Suomea tähän päivään saakka.

Talvisota 1939–1940 toi Neuvostoliitolle sarjan voittoja. Suomi joutui luovuttamaan useita alueita, joita se myöhemmin yritti turhaan vallata takaisin toisen maailmansodan aikana taistellessaan Saksan puolella.

Vuonna 1944 Suomi irtisanoutui liittolaisuudesta Saksan kanssa ja alkoi osallistua sotatoimiin natseja vastaan.

Vaikka Suomi valitsi sodan jälkeen länsimielisen ja kapitalistisen kehitystien, se pysyi Neuvostoliiton poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan alaisena.

Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 maa vapautui lopulta ulkoisesta vaikutuksesta. Tämä vaikutti välittömästi sen talouteen. Kolmena peräkkäisenä vuotena, vuosina 1991–1994, Suomi kärsi vakavasta kriisistä. Tuolloin joka kolmas suomalainen oli työttömänä.

1990-luvun puolivälissä tilanne parani vähitellen. Ja 2000-luvulla Suomi sai kaikki mahdolliset kansainvälisen tunnustuksen palkinnot. Vuosina 2003, 2004 ja 2010 tämä Skandinavian maa sijoittui ensimmäiseksi useissa maailmanlaajuisissa arvioissa, jotka koskivat elämänlaatua, turvallisuutta ja onnellisuutta. Vielä nykyäänkin Suomi on säilyttänyt asemansa kolmen parhaan elinpaikan joukossa maapallolla.

Maantiede ja ilmasto

Vaikka Suomi kuuluu Skandinavian maihin, se kattaa vain pienen osan niemimaasta. Sen alueesta 25 % sijaitsee kuitenkin napapiirin yläpuolella.

Suomi rajoittuu Ruotsiin, Norjaan, Venäjän federaatioon ja Viroon. Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän väliset rajat ovat maaraajoja, ja Suomen ja Viron välinen raja on meriraja, joka ulottuu Suomenlahden yli. Ruotsin kanssa raja on puoliksi maaraaja ja puoliksi meriraja (Pohjanlahden varrella).

Suomessa asuu yli 5,5 miljoonaa ihmistä. Maassa ei ole yli miljoonan asukkaan kaupunkeja, mutta suurimmat kaupungit ovat Helsinki (657 000), Espoo (256 000) ja Tampere (250 000).

Suomi ei ole kuuma maa, jossa meri olisi erittäin lämmin. Sitä ei myöskään voida pitää erinomaisena vaihtoehtona rantalomailuun. Joskus ilman lämpötila kuitenkin nousee +30 °C:een.

Suomen kesä ei ole tyypillinen. Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä ei ole paljon, ja sataa hyvin usein. Keskilämpötilat vaihtelevat alueittain (+17 °C – 25 °C). Elokuu on sateisin kuukausi, joten lomasesongin huippua ei kannata viettää Suomessa.

Suomen talvi on täysin eri asia. Se on aikaa, jolloin hiihto- ja lumilautailun ystävät voivat nauttia loputtomista rinteistä. Runsaat lumimäärät ja jatkuvasti pakkasinen sää 75 vuoristohiihtokeskuksessa houkuttelevat vuosittain tuhansia turisteja Suomeen.

Paksu lumipeite peittää yleensä maan pohjoisosan tunturit 200 päivää vuodessa. Lomakausi Pyhällä, Saariselällä, Vuokattilla, Levillä ja muissa paikoissa kestää lokakuusta toukokuuhun.

Kielet ja valuutta

Kuten aiemmin mainittiin, suomi ja ruotsi ovat Suomen kaksi virallista kieltä. Lisäksi on myös tunnustettuja alueellisia kieliä, kuten esimerkiksi saame.

Euro on ollut virallinen valuutta vuodesta 2002 lähtien.

Ohjeet

Suomeen pääsee eri tavoin. Yleensä se riippuu siitä, mistä maanosasta matkustat. Turistit voivat valita lentokoneen, bussin, junan tai jopa auton. Viimeinen vaihtoehto sopii kuitenkin parhaiten vain innokkaille kuljettajille.

Lentomatkustaminen on epäilemättä aikaa säästävin ja mukavin vaihtoehto niille, jotka haluavat vierailla Suomessa. Suomen suurin lentoyhtiö on Finnair, jonka kotikenttä on Helsingin lentokenttä. Muita lentoyhtiöitä, jotka liikennöivät Suomeen ja Suomesta, ovat AirBaltic, AirCanada, American Airlines, Etihad, EasyJet, Singapore Airlines, Lufthansa ja monet muut.

Lippujen hinnat ovat korkeimmillaan lomasesongin aikana (toukokuusta syyskuuhun) tai kun tuhannet ihmiset kiirehtivät Lappiin (tai Sapmiin) tapaamaan Joulupukkia jouluna.

Bussimatka on paljon halvempi, mutta vie enemmän aikaa. Edes nykyaikaisimmat bussit eivät voi taata matkailijoille parasta mahdollista mukavuutta yli 30 tunnin jatkuvan istumisen aikana.

Euroopassa on useita suurnopeusjunia, joilla matkailijat voivat matkustaa Helsinkiin.

Nykyiset viisumivaatimukset ja muut maahantulon säännöt, jotka on otettu käyttöön meneillään olevan pandemian vuoksi, on tarkistettava Suomen ulkoministeriön verkkosivuilta.

Majoitus

Suomi on paitsi vauraa maata myös erittäin kallista. Matka sinne maksaa paljon rahaa, joten loma ei tule olemaan edullinen.

Muissa maissa käytetään viiden tähden hotelliluokitusta, mutta Suomessa tätä järjestelmää ei käytetä. Suomalaisissa hotellien kuvauksissa olevat tähdet eivät ole virallisten organisaatioiden myöntämiä, vaan matkatoimistojen asiakkaiden palautteen perusteella antamia.

Siitä huolimatta yleinen vaikutelma on, että Suomi on puhdas, viihtyisä ja kallis maa asua. Hotellihuoneiden, joissa on erillinen kylpyhuone ja muut mukavuudet, hinnat alkavat 60 eurosta yöltä. Halvempia ovat vain hostellit (20 euroa ja yli), ja vaikka ne ovat meluisia ja täynnä ihmisiä, olosuhteet ovat melko hyvät.

Tavallisten kaupunkihotellien lisäksi turistit voivat majoittua SPA-hotelleissa, jotka tarjoavat myös wellness-hoitoja. Suurin osa niistä sijaitsee järvien tai metsien läheisyydessä.

Ne, jotka ovat päättäneet harrastaa kalastusta, metsästystä tai muita ulkoilma-aktiviteetteja, voivat etsiä mökin joen tai järven läheisyydestä. Kalastuksen ystäville, metsästäjille ja heidän perheilleen on tarjolla kaikki tarvittavat mukavuudet, kuten viihtyisät olohuoneet, makuuhuoneet, lastenhuoneet, varustetut keittiöt ja saunat, joita ilman tyypillistä suomalaista taloa ei voida kuvitella.

Alla on useita edullisia majoitusvaihtoehtoja muutamaksi päiväksi tai viikoksi:

• Pyhän Asteli Resort on neljän tähden hotelli Pyhätunturilla, joka tarjoaa vakiopalvelut, kuten erillisen kylpyhuoneen ja keskuslämmityksen, ilmaisen aamiaisen, Wi-Fi-yhteyden ja pysäköintipaikan.
• CheapSleep Hostel Helsinki on kahden tähden hostelli Suomen pääkaupungissa. Huoneet ovat siistejä, yksinkertaisia ja mukavasti varustettuja. Hostelli tarjoaa ilmaisen aamiaisen, nopean internetyhteyden ja Wi-Fi:n.
• Saimaa Lakeland Fishermans Village on lomakohdehotelli Savonlinnassa järven rannalla. Se on erinomainen paikka kalastuksesta ja metsästyksestä kiinnostuneille, ja huoneissa on kaikki mukavuudet, mukaan lukien kalastusvälineet ja veneet.
• Hostelli Naurava Kulkuri on täydellinen hostelli, jossa on sauna Hämeenlinnassa. Siellä on mukavat king-size-vuoteet, puhtaat lakanat, keittiö, olohuone, siistit suihkut ja wc:t, ystävällinen henkilökunta, nopea internetyhteys ja Wi-Fi.
• Eerikkilä Sport & Outdoor Resort on lomakohdehotelli Tammela-nimisessä kaupungissa Etelä-Suomessa. Se on täydellinen paikka matkailijoille, jotka pitävät ulkoilusta. Mukavien huoneiden lisäksi siellä on kuntosali ja polkupyöriä, nopea internetyhteys ja Wi-Fi.

Toinen majoitusvaihtoehto Suomessa on vuokrata talo tai huoneisto. Se on kuitenkin erittäin kallista ja sopii yleensä vain niille, jotka aikovat työskennellä Suomessa tai joilla on muita pitkäaikaisia suunnitelmia. Lyhytaikaisessa vierailussa on parempi majoittua hotellissa. Suomalaiset hotellit eivät ole palvelun laadun suhteen huonompia kuin yksityiset huoneistot.

Nähtävyydet

Villi luonto sen karuilla ja alkukantaisilla kauneuksillaan on Suomen tärkein nähtävyys. Maailmassa on vain muutama paikka, jossa luontoa kohdellaan yhtä hellästi kuin tässä Skandinavian maassa.

Kalastusta Saimaalla

Vaikka Suomea kutsutaan usein tuhannen järven maaksi, todellisuudessa tämä luku ei vastaa sen alueella sijaitsevien pienten ja suurten vesistöjen todellista määrää.

Karkean arvion mukaan Suomessa on 188 000 järveä. Suurin niistä on Saimaa maan lounaisosassa.

Sen rantaviiva on 15 000 kilometriä pitkä. Saimaan vesialueeseen kuuluu paljon pienempiä järviä, lahtia, kanavia ja suota. Ajoaika pienen Imatran kaupungin etelärannalta Joensuuhun pohjoisrannalle kestää yli kolme tuntia.

Järvessä on noin 13 000 pientä ja suurta saarta, joiden pinta on kuin peili.

Kalastus Saimaalla on innokkaalle kalastajalle elämässä parasta, mitä voi tapahtua. Kaloja on runsaasti, ja niistä herkullisimpia ja hienoimpia ovat taimen, järvilohi, korogeeni ja hauki. Kalastus on sallittua ympäri vuoden, mutta jokaiselle kalalajille on määritelty oma kalastuskausi. Esimerkiksi suurin ja herkullisin taimen voidaan pyytää kesäkuussa, ja joskus on jopa mahdollista törmätä jättimäiseen kalaan.

Tietenkään tänne ei voi tulla vain ongen kanssa ja alkaa kalastaa. Suomessa tarvitaan kalastuslupa, ja sen jälkeen asianmukaisesti järjestetty prosessi takaa todellisen kalastuksen jännityksen.

Lappeenrannassa ja Imatralla on pari suomalaista keskusta, jotka hoitavat kalastusjärjestelyt Saimaalla. Lupa itsessään on kallis; hinta vaihtelee 300–600 euron välillä. Lupa voidaan myöntää sekä yhdelle henkilölle että ryhmälle, mutta siinä tapauksessa lasku jaetaan ryhmän kesken.

Luvan hintaan sisältyy myös vakuutus, joka kattaa onnettomuudet, veneen ja varusteiden käytön. Ryhmän pyynnöstä voidaan järjestää myös asiantunteva opas.

Vuoristohiihtokeskukset

Suomessa hiihto on kansallisurheilulaji ja koko aktiivisen vapaa-ajan teollisuudenala. Suomen vuoristohiihtokeskukset tarjoavat yhtä laadukkaita rinteitä ja infrastruktuuria kuin Itävallassa ja Sveitsissä.

Tässä pienessä Skandinavian maassa on huomattava määrä hiihtokeskuksia – 75. Mielenkiintoista on, että Suomi ei ole vuoristoinen maa. Rinteet kulkevat Lapin tuntureiden ja suurten kaupunkien laitamilla.

Tunnetuimmat niistä sijaitsevat Pyhätunturilla (lomakohde, muutaman kilometrin päässä Joulupukin kotikaupungista Rovaniemeltä) ja Saariselällä (paikka napapiirin yläpuolella, kolmen tunnin lentomatkan päässä Helsingistä). Jokaisessa lomakohteessa on 12–15 eritasoista rinnettä lapsille ja aikuisille, välinevuokraamoja ja kätevä infrastruktuuri (hotelleja, ravintoloita, kahviloita ja ensiapupisteitä).

Noin 170 km Rovaniemestä pohjoiseen sijaitsee Levi, Suomen suurin hiihtokeskus. Maastohiihtäjät voivat nauttia 230 km erinomaisista latuista, ja lumilautailun ystävät arvostavat paikallisia lumipuistoja. Jopa kaikkein innokkaimmat laskettelijat löytävät tekemistä. Tarjolla on lukuisia tuolihissejä ja rinteitä, mustia rinteitä tai aloittelijoiden rinteitä.

Opastetut kierrokset

Suomi on valmistanut erityistarjouksen niille, jotka eivät ole kiinnostuneita kalastuksesta, hiihtämisestä tai muista fyysisistä aktiviteeteista.

Maassa on lukuisia opastettuja kierroksia eri kaupungeissa. Epäilemättä kannattaa aloittaa Helsingistä. Suomen pääkaupunki muistuttaa paljon Pietaria lukuisien museoiden, ortodoksisten ja luterilaisten kirkkojen, keisarien ja keisarinnojen muistomerkkien ja jopa Senaatintorin ansiosta. On tunnettu tosiasia, että Venäjän imperiumi on vaikuttanut koko Suomen elämään.

Kaupunki sijaitsee 300 saaren keskellä, joista jokainen on upea nähtävyys. Esimerkiksi Seurasaaressa on ulkoilma-etnografinen museo, jossa on mökkejä, latoja ja muita maaseudun rakennuksia, jotka ovat tyypillisiä suomalaisille kylille. Monet niistä on tuotu saarelle alkuperäisessä muodossaan muilta alueilta.

Saarten, joille Suomenlinnan linnoitus rakennettiin Ruotsin vallan aikana, pääsee Helsingissä keskustassa sijaitsevalta Kauppatorilta lautalla. Aikaisemmin tämä merilinnoitus oli erityinen linnoitus, joka suojasi pääkaupunkia mereltä tulevilta hyökkäyksiltä, mutta nykyään se on upea museokompleksi.

Helsinki on museoiden kaupunki. Täällä on satoja museoita, joista jokainen on omistettu tietylle teemalle. Kaikkein viehättävimmät näyttelyt ovat nähtävillä Suomen kansallismuseossa ja Ateneumissa. Jälkimmäinen on taidegalleria, jossa on esillä suomalaismaalarien sekä Ranskan, Venäjän ja Espanjan suurten taiteilijoiden teoksia.

Serena-vesipuisto, Linnanmäki-huvipuisto ja Korkeasaaren eläintarha ovat erinomaisia vaihtoehtoja lapsiperheille. Kaupunkikierroksista kiinnostuneet voivat kävellä Suomen Champs-Élysées-kadulla, eli Kasvitieteellisessä puutarhassa ja Esplanadin puistossa.

Helsingin lisäksi toinen pakollinen nähtävyys on Turku, Suomen ensimmäinen pääkaupunki. Siellä voit ihastella keskiaikaisen arkkitehtuurin upeaa monumenttia, Turun tuomiokirkkoa, Abon linnaa (entinen linnoitus ja ylellinen palatsi, nykyään taidemuseo), Vanhaa Suutoria (vanha aukio tuomiokirkon lähellä) ja monia muita mielenkiintoisia kohteita.

Maassa vierailevat matkailijat pitävät myös opastetuista kierroksista muissa kaupungeissa, kuten Kotkassa, Imatralla tai Lappeenrannassa.

Ruoka

Suomalainen keittiö on kuin tämän kansan sielu. He syövät täyttävää ruokaa: paljon lihaa ja kalaa, paljon vihanneksia ja kaikenlaisia puuroja.

Tällä ruoalla on kuitenkin myös erikoinen maku. Suomalaiset valmistavat ruokia yhdistelemällä keskenään sopimatonta raaka-aineita, esimerkiksi kalakukkoa, joka on leivän sisään paistettua kalaa, tai maitopohjaista kalakeittoa.

Liotetut marjat (pihlaja- ja karpalot) ovat tyypillinen lisuke lihan (sianlihan, lampaanlihan, naudanlihan) kanssa, joka lisää ruokaan pikanttia ja hieman hapanmakuista makua.

Suomalaisilla on erityinen intohimo paistettuihin vanukkaisiin, joten jokaisella perheellä on omat ikiaikaiset erikoisreseptinsä. He laittavat lihaa, kalaa, sivutuotteita, kaalia, naurista, nuudeleita tai munia kattilaan tai uunivuokaan.

Mielenkiintoista on, että vaikka uunissa paistettu vanukas on helppo valmistaa, se ei ole Suomessa jokapäiväinen ruoka. Sitä valmistetaan yleensä juhlapyhinä. Esimerkiksi naurisvanukas on olennainen osa perheen jouluillallista.

Myös suomalaiset jälkiruoat ovat hyvin omaleimaisia. Mämmi, eli makea pääsiäisleipä, jota tarjoillaan jäähdytettynä vaniljakastikkeen, hillon, kermavaahdon tai maidon kera, on hyvin erityinen.

Perinteisempiä jälkiruokia ovat kermavaahto marjoilla, hedelmähyytelöt ja marjatortut.

Suomalaisille yleisin juoma on kahvi. He juovat sitä vähintään seitsemän tai kahdeksan kertaa päivässä. Se ei kuitenkaan ole yhtä vahvaa kuin Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa, joten ota tämä huomioon tilatessasi kahvia ravintoloissa tai kahviloissa.

Maito on toisella sijalla, ja sitä juodaan aamulla ja illalla sekä lisätään puuroihin ja kahviin.

Suomalaiset ovat tunnettuja väkevien alkoholijuomien ja oluen ystäviä. Heillä on perjantaipullo, joka on suosittu tapa rentoutua työviikon jälkeen. Tällainen juhla pitäisi kuitenkin ehdottomasti päättyä viimeistään myöhään lauantai-iltana, jotta sunnuntaina on tarpeeksi aikaa toipua krapulasta.

Kevätvedellä laimennettu ohravodka nimeltä Koskenkorva on Suomen kansallisjuoma, jota ostetaan yleensä perjantai-iltana rentoutumiseen kotona.

Alkuperäisin juoma on lakritsi-aperitiivi nimeltä Salmiakki. Se on hieman outo musta neste, jolla on voimakas aniksen maku. Yleensä suomalaiset juovat sitä ennen runsasta lounasta tai päivällistä.

Suomi viehättää ja houkuttelee karuilla kauneudellaan, kiireettömällä ja perusteellisella elämäntavallaan. Tämä maa ei paljasta itseään kaikille kerralla. Mutta kun se tekee niin, se valloittaa ihmisten sydämet ikuisesti.

Usein kysytyt kysymykset