Ismo Alanko
Ismo Alanko on suomalainen muusikko, laulaja ja lauluntekijä, joka tunnetaan kokeilevasta lähestymistavastaan musiikkiin ja kyvystään toimia eri tyylilajeissa. Useiden vuosikymmenien mittaisen uransa aikana hän on ollut mukana perustamassa useita suosittuja rock-yhtyeitä kotimaassaan ja menestynyt myös sooloartistina. Hänen tuotantonsa kattaa rockia, punkia, popmusiikkia ja kokeellisia tyylilajeja.
Koko nimi | Ismo Kullervo Alanko |
Syntymäaika | 12. marraskuuta 1960 |
Ikä | 66 |
Syntymäpaikka | Kerava, Suomi |
Ammatti | Laulaja, muusikko, säveltäjä, lauluntekijä |
Musiikkityylit | Rock, punkrock, post-punk, vaihtoehtomusiikki |
Tunnettuja yhtyeitä | Hassisen Kone, Sielun Veljet, Ismo Alanko Säätiö, Ismo Alanko Teholla |
Uran alku | 1975 |
Sisarukset | Petri Alanko, Ilkka Alanko, Satu Alanko-Rautamaa |
Entinen vaimo | Kirsti Kuosmanen |
Kumppani | taiteilija Johanna Sipilä |
Lapset | Kaksi |
Tulot | noin 1–3 miljoonaa euroa |
Elämäkerta
Ismo Kullervo Alanko syntyi 12. marraskuuta 1960 Suomessa. Tulevan muusikon lapsuus ja nuoruus kuluivat Joensuussa, jonne perhe muutti pian hänen syntymänsä jälkeen. Hän kasvoi luovassa ilmapiirissä.
Ismo Alanko Vanhemmat
Lapsena Alanko opiskeli sellonsoittoa, mutta vähitellen rock-musiikki vei hänet mukanaan. Perheellä, erityisesti äidillä, oli tärkeä rooli hänen musiikillisessa kasvatuksessaan, sillä äiti tuki hänen kiinnostustaan musiikkiin ja luovuuteen. Teini-iässä hän alkoi säveltää omia kappaleita ja esiintyä yhtyeissä. 15-vuotiaana hän soitti Sight-yhtyeessä, joka sijoittui toiseksi progressiivisen rockin sarjassa suomalaisessa Rock-SM-kilpailussa.
Lukion päätyttyä Ismo lähti Tukholmaan, jossa hän alkoi ansaita elantonsa. Tuleva taiteilija työskenteli noina vuosina siivoojana ja auttoi rakennustyömailla. Kiinnostus musiikkia kohtaan osoittautui kuitenkin vahvemmaksi: vuonna 1979 hän palasi Suomeen ja ryhtyi perustamaan omaa yhtyettään. Näin alkoi Hassisen Koneen tarina, jonka myötä hän saavutti ensimmäisen laajan suosion.
Perhe
Ismo Alanko Sisarukset
Ismo Alanko kasvoi monilapsisessa, musiikillisessa perheessä. Hänen äitinsä Anna-Liisa Alanko oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja runonlausunnasta, ja hänen harrastuksensa vaikuttivat pojan varhaiseen suhtautumiseen musiikkiin ja runouteen. Isä Voitto työskenteli pankissa, nousi myöhemmin pankinjohtajaksi ja lauloi kuorossa.
Ismolla on kaksi nuorempaa veljeä ja yksi sisar, ja he kaikki ovat omistautuneet musiikille:
- Petri Alanko – tunnettu huilisti, joka esiintyy klassisen musiikin parissa.
- Ilkka Alanko – laulaja ja kitaristi Neljä Ruusua -yhtyeessä.
- Satu Alanko-Rautamaa – viulisti, joka on mukana Helsingin filharmonikoissa.
Yksityiselämä
Ismo Alanko ja entinen vaimo Kirsti Kuosmanen
Ismo Alanko puhuu harvoin perheestään ja välttää keskustelemasta henkilökohtaisista suhteistaan lehdistön kanssa. Tiedetään, että hänen elämässään on ollut pitkä avioliitto näyttelijä Kirsti Kuosmasen kanssa sekä suhde taiteilija Johanna Sipilän kanssa.
Vaimo
Muusikon ensimmäinen vaimo oli suomalainen näyttelijä Kirsti Kuosmasen. He tapasivat 1980-luvun alussa Lontoossa, jossa heidät esiteltiin toisilleen yhtyeen konsertin jälkeen. Pari meni naimisiin vasta vuonna 2008. Heidän suhteensa kesti 27 vuotta, mutta päättyi eroon.
Ismo Alanko ja vaimo Johanna Sipilä
Myöhemmin Alankon elämään tuli taiteilija Johanna Sipilä. Vuonna 2017 julkaistussa haastattelussa muusikko kertoi elävänsä avoliitossa hänen kanssaan. Ismo Alanko meni virallisesti naimisiin Johanna Sipilän kanssa 4. syyskuuta 2019.
Lapset
Ismo Alankolla on kaksi lasta avioliitostaan Kirsti Kuosmasen kanssa – poika ja tytär. He ovat jo aikuisia. Eräässä haastattelussa taiteilija myönsi, että hän pitää vanhemmuutta yhtenä elämän vaikeimmista puolista. Hänen mukaansa ihminen huolehtii lapsistaan paljon enemmän kuin omista ongelmistaan.
Ismo Alanko Lapset
Asuinpaikka
Vuonna 2022 julkaistussa haastattelussa Ismo Alankon asuinpaikaksi ilmoitettiin Helsinki. Mutta muusikko viettää aikaa myös kaupungin ulkopuolella: keskustellessaan toimittajien kanssa huhtikuussa 2026 hän kertoi maaseututalosta, jota hän käyttää työtilana musiikin säveltämiseen ja äänittämiseen. Rauhallisessa ympäristössä hänen on mukavampaa työstää uusia sävellyksiä ilman, että hänen täytyy noudattaa tiettyä aikataulua.
Tulot
Muusikon tärkeimmät tulonlähteet liittyvät pitkäaikaiseen luovaan toimintaan:
- Konserttiesiintymiset ja kiertueet.
- Musiikkialbumien myynti ja suoratoistopalveluista saatavat tulot.
- Kappaleista ja musiikkiteoksista saatavat tekijänoikeuskorvaukset.
- Sävellystyö elokuvien, television ja teatterin parissa.
- Osallistuminen musiikki- ja kulttuuriprojekteihin.
Pitkän uransa aikana Alanko on julkaissut lukuisia albumeita ja saanut kulta- ja platinalevyjä. Hänen varallisuutensa arvioidaan olevan noin 1–3 miljoonaa euroa.
Ura
Uransa aikana Ismo Alanko on kulkenut polun punkrockista kokeelliseen musiikkiin ja orkesterisovituksia sisältäviin omien projektien pariin. Vuosien varrella taiteilija on työskennellyt erilaisissa yhtyeissä, kokeillut erilaisia äänimaailmoja ja luonut projekteja rajoittumatta yhteen genreen. Hänet tunnetaan ennen kaikkea lauluntekijänä ja laulajana.
Uran alku
Ismo Alanko Nuorena
Ismo Alankon musiikkiura alkoi 1970-luvun lopulla. Jo nuorena hän kiinnostui erilaisista rockmusiikin suuntauksista ja etsi omaa tyyliään. Ajan myötä hänen luomuksensa ylittivät perinteisen rockin rajat: kappaleisiin ilmestyi kokeellisia sovituksia, epätavallisia musiikillisia ratkaisuja ja elementtejä muista tyylilajeista.
Yhtyeet, joissa Ismo Alanko on soittanut
Vuosien mittaan muusikko on perustanut useita yhtyeitä ja luovia projekteja. Jotkut niistä nousivat todellisiksi ilmiöiksi suomalaisessa rockmusiikissa:
- Sight (1975–1979) – yksi Alankon ensimmäisistä yhtyeistä. Yhtye soitti progressiivista rockia ja esiintyi festivaaleilla, muun muassa Ilosaarirockissa.
- Hassisen Kone (1979–1982) – punkrock-yhtye, joka toi muusikolle mainetta. Sen suosittuja kappaleita ovat muun muassa ”Rappiolla”, ”Kulkurin iltakalja” ja ”Levottomat jalat”.
- ”Sielun Veljet” (1982–1991) oli yhtye, jonka soundi oli kovempi ja kokeellisempi. Yhtye tuli tunnetuksi energisistä keikoistaan ja julkaisi useita albumeita.
- ”Ismo Alanko Säätiö” (vuodesta 1997 lähtien) on projekti, jossa muusikko yhdisti rockia, elektronista musiikkia ja orkesterielementtejä. Nimi tarkoittaa ”Ismo Alanko -säätiö”.
- ”Ismo Alanko Teholla” on duetto perkussionisti Teho Majamäen kanssa. Projekti erottui minimalistisesta soundistaan.
- ”El Mosquito” on konserttikokoonpano, jonka kanssa Alanko on työskennellyt viime vuosina, muun muassa albumia ”Kevyt ja kohtuuton” varten.

Ismo Alanko Teholla - Päästänkö irti
Yhtyeiden kokoonpanot vaihtelivat, ja jotkut projektit toimivat rinnakkain muusikon soolouran kanssa.
Sooloura
Ismo Alanko aloitti soolouransa 1980-luvun lopulla Sielun Veljetin hajoamisen jälkeen. Vuonna 1990 hän julkaisi debyyttialbuminsa Kun Suomi putosi puusta, joka merkitsi uutta vaihetta hänen luovassa urassaan. Myöhemmin muusikko vuorotteli soololevytyksiä ja yhteisprojekteja, joista mainittakoon Ismo Alanko Säätiö ja Ismo Alanko Teholla. Hänen soolodiskografiansa kattaa erilaisia musiikkityylejä: rock-kokeiluista intiimimpiin ja akustisempiin sävellyksiin.
Vuonna 2026 Ismo Alanko esiintyi useilla Suomen keikkapaikoilla. Artistin konsertit pidettiin:
- Tavara-asemalla Tampereella – 14. maaliskuuta.
- Kulttuuritalossa Helsingissä – 13. maaliskuuta.
- Tavastiassa Helsingissä – 28. elokuuta.
Ismo Alanko Keikat
Turussa muusikko esiintyi kahdesti: 17. huhtikuuta Logomon Teatroissa ja 20. elokuuta osana Logomon Terassikesää. Vielä yksi konsertti pidettiin 22. heinäkuuta Lahden Sibeliustalossa osana Sibeliustalon kesä -ohjelmaa.
Vuoden 2025 merkittävistä esiintymisistä mainittakoon artistin osallistuminen Provinssi-festivaaliin Seinäjoella. Hänen konserttinsa kyseisellä festivaalilla pidetään 26. kesäkuuta 2025.
Palkinnot ja ehdokkuudet
Ismo Alanko on uransa aikana saanut useita arvostettuja suomalaisia musiikkipalkintoja. Vuosina 1998 ja 2002 hänet valittiin Emma-gaalassa parhaaksi miespuoliseksi sooloartistiksi. Vuonna 2001 hänelle myönnettiin Erikois-Emma-erikoispalkinto.
Ismo Alanko
Luettelo hänen palkinnoistaan ja ehdokkuuksistaan:
- Emma – Vuoden miessolisti (1998) – voitto.
- Emma – Vuoden albumi (1998) – voitto albumille Pulu, jonka julkaisi Ismo Alanko Säätiö.
- Erikois-Emma (2001) – erikoispalkinto.
- Emma – Vuoden miessolisti (2002) – voitto.
- Juha Vainio -palkinto (2003) – palkinto saavutuksista laulujen ja sanoitusten kirjoittamisessa.
- Emma – Vuoden miessolisti (2010) – ehdokkuus.
- Emma – Vuoden miessolisti (2013) – ehdokkuus.
- Emma – Yleisöäänestys, vuoden artisti (2013, 2015) – ehdokkuudet ”Vuoden artisti” -kategoriassa yleisöäänestyksen perusteella.
Vuonna 1995 albumi Taiteilijaelämää oli ehdolla myös Emma-palkinnon ”Vuoden albumi” -kategoriassa, mutta ei voittanut palkintoa.
Albumit ja suosittuja kappaleita
Ismo Alanko albumit
Ismo Alankon diskografia sisältää sooloalbumeita sekä levytyksiä eri yhtyeiden kanssa. Uransa aikana hän on julkaissut kymmeniä levyjä, kokeillen erilaisia tyylilajeja ja äänimaailmoja:
- Kun Suomi putosi puusta (1990)
- Jäätyneitä lauluja (1993)
- Taiteilijaelämää (1995)
- Irti (1996)
- Maailmanlopun sushibaari (2013)
- Ismo Kullervo Alanko (2015)
- Minä halusin olla niin kuin Beethoven (2019)
- Kaiken maailman kehtolauluja (2021)
- Me olemme ihme (2023)
- Kevyt ja kohtuuton (2026)

Ismo Alanko Rakkaudesta
Ismo Alanko -säätiön albumit:
- Pulu (1998)
- Luonnossa (1999)
- Sisäinen solarium (2000)
- Hallanvaara (2002)
- Minä ja pojat (2004)
- Elävää musiikkia (2004)
- Ruuhkainen taivas (2006)
Ismo Alanko Teholla -yhtyeen albumit:
- Blanco Spirituals (2008)
- Onnellisuus (2010)
Konserttialbumit:
- Kolmannesvuosisata taiteilijaelämää – Live (2013)
- Yksin Vanhalla (2017)

Ismo Alanko - Rappiolla , Qstock 2026
Muusikon tunnetuimpia kappaleita ovat seuraavat:
- ”Rappiolla” – yksi Hassisen Koneen tunnetuimmista kappaleista.
- ”Kulkurin iltakalja” – Hassisen Koneen kappale, julkaistu vuonna 1980.
- ”Levottomat jalat” – toinen tunnettu teos varhaiselta kaudelta.
- ”Taiteilijaelämää” – yksi Alankon tunnetuimmista soolokappaleista.
- ”Kun Suomi putosi puusta” – hänen ensimmäisen sooloalbuminsa nimikkokappale.
- ”Extaasiin” – kappale albumilta Jäätyneitä lauluja.
- ”Pulu” on kappale samannimiseltä Ismo Alanko Säätiön albumilta.
- ”Synkkää musiikkia” on kappale hänen myöhemmältä luomiskaudeltaan.
Muusikko julkaisee edelleen uusia levyjä. Helmikuussa 2026 ilmestynyt albumi ”Kevyt ja kohtuuton” on tullut jälleen yhdeksi luvuksi hänen pitkään jatkuneeseen musiikilliseen historiaansa.
Usein kysytyt kysymykset
Missä Ismo Alanko asuu?
Viime vuosien suomalaisissa haastatteluissa muusikon asuinpaikkana mainitaan Helsinki. Hänellä on myös maaseututalo, jossa hän säveltää ja äänittää musiikkia.
Missä Ismo Alanko on syntynyt?
Ismo Alanko syntyi 12. marraskuuta 1960 Keravalla, Suomessa (Wikipedian mukaan). Pian hänen syntymänsä jälkeen perhe muutti Joensuuhun, jossa muusikon lapsuus ja nuoruus kuluivat.









